Pääsiäismuna

Pääsiäismunat ovat erityisen koristeellisia munia, joita käytetään pääsiäisen viettoon länsimaissa. Perinteisesti värjättyjä munia on käytetty. Nykyajan tapana on yleensä käyttää sen sijaan munanmuotoista suklaata. Munat piilotetaan yleensä etukäteen ja lapset löytävät ne sitten. Se on pääsiäisen symboli ja tapa ilmaista ystävyyttä, rakkautta ja hyviä toiveita. Kristityt käyttävät munaa vertauskuvana "uuden elämän alkamisesta" ja symbolina "Jeesuksen ylösnousemuksesta ja kivihaudasta tulemisesta".

Munien käyttö symboloimaan elämän ylösnousemusta oli suosittua ennen Jeesuksen Kristuksen syntymää. Länsieurooppalaiset uskovat, että munilla on kaksi elämää: ensimmäisen munii kana, joka edustaa "uudestisyntymistä", ja toinen murtuu kuoresta edustaen "uudestisyntymistä", joka myös symboloi ylösnousemusta.

Mesopotamian varhaiskristityt värjäsivät munansa punaisiksi kunnioittaakseen Jeesuksen Kristuksen kallisarvoista verta.

Pääsiäisenä katoliset uskovat maalaavat munat punaisiksi, pyytävät pappeja pyhittämään, ja myös lahjaksi ystäville tämä on munien antamisen varhaisin alkulähde.

Germaanisissa kulttuureissa (Saksan alue, Pohjois-Eurooppa ja englanninkielinen maailma) pääsiäismunien mukana on yleensä pääsiäispupu. Uskotaan myös, että pääsiäismunat tuo pääsiäispupu.

Ranskassa ja Belgiassa taivaalla lentävien kellojen sanotaan pudottavan munia. Kristillisessä perinteessä kirkonkellot hiljennetään pääsiäistä edeltävänä perjantaina ristiinnaulitsemisen yhteydessä kuolleen Kristuksen kunniaksi ja soitetaan sitten pääsiäisaamuna uudelleen Herran uudestisyntymisen kunniaksi. Siipiset kirkonkellot lentävät ensin Roomaan ja sitten takaisin pääsiäisaamuna pudottaen pääsiäismunia matkalla.